Toni Tuomanen Realistinen optimisti: tulevaisuutta kirjoitetaan tänään.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kirjallisuus

Miksi juuri kirja?

Jälleen kerran puffataan kirjojen lukemista, nyt YLE:n artikkelissa.

Luen koko ajan, kuten kyseisen linkin tekstiä. Luen työkseni kaikenlaisia tekstejä, myöskin kirjoitan. Useilla kielillä.

Urputusta dekkareiden realismista

Etsiväromaaneista parhaat kuvaavat realistisesti myös henkilöiden iän ja heidän aikakautensa. Kommentoin vastaväitettä heti: joo joo – ovathan Holmes, Poirot ja Wolfe ihan kivoja, vaikka vanhenevatkin vähän hitaasti ympäristöön verrattuna.

Mutta syvemmin yhteiskuntaansa pureutuvat tietenkin Raymond Chandlerin Philip Marlowe ja Colin Dexterin Endeavour Morse.

Finlandia-voittaja Olli Jalonen

Kirja-alan merkittävin markkinointitempaus, Finlandia-palkintojen jako, on onnellisesti ohi ja kirjojen tärkein myyntisesonki voi alkaa. Eniten huomiota saa kaunokirjallisuuden voittaja Olli Jalonen (Taivaanpallo, Otava), joka voitti Finlandian jo toisen kerran.

Kummallinen kummitäti

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnot jaetaan keskiviikkona (28.11.). Yksi kaunokirjallisuuden ehdokkaista on J. Pekka Mäkelän Hunan (Like 2018), jonka lähtökohta on kirjailijan kummitädin Helvi Södermanin (1902-1986) päiväkirja. Söderman toimi yksitoista vuotta Hunanin maakunnassa Kiinassa lähetyssaarnaajana 1930- ja 40-luvuilla.

Ruusuinen ristiinnaulitseminen

Henry Miller oli kirjoittajana ihan paskiainen. Hän keräsi kaikkia outoja sanoja ja sitten myös käytti niitä kirjoissaan. Toisaalta hän myös kirjoitti asioista, joista ei ollut sallittua kirjoittaa niinä aikoina, kuten seksistä. Siinä mielessä ihailen häntä, kaikesta voi ja pitää voida kirjoittaa.

Musiikki alkoi Pietarsaaressa

Kun kirja pääsee Finlandia-ehdokkaaksi, siinä täytyy olla jotain erityistä. Yritin ottaa selvää, mitä erityistä on Lars Sundin romaanissa Missä musiikki alkoi (Teos & Förlaget 2018). Sund on ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi jo neljättä kertaa.

Missä musiikki alkoi on Sundin Pietarsaari-trilogian itsenäinen toinen osa. Tarinan nimetön kertoja johdattelee romaanin tapahtumia nykypäivästä 1960-, 70- ja 80-lukujen Pietarsaareen, New Yorkiin ja Vaasaan.

Mielikuvituksen juhlaa Wagnerin tahdissa

Heikki Kännö näki tammikuussa 2007 kuin ilmestyksenä näyn valkoisiin alusvaatteisiin pukeutuneesta miehestä, joka seisoi myrskyn keskellä ulkosaariston kalliolla. Wagner pauhasi taustalla. Miehen silmissä kiilui hulluus, ja hän oli vakuuttunut, että kykenee manipuloimaan todellisuutta maalaustensa avulla.

Kun kuvittelee tuon näyn silmiensä eteen, voi saada kalpean aavistuksen siitä, millainen romaani näyn pohjalta syntyi yksitoista vuotta myöhemmin (Heikki Kännö: Sömnö, Sammakko 2018). Syntyi yksityiskohtia täynnä oleva yltäkylläinen taiteilijaromaani.

Suomussalmen sulttaani

Naistenmiehenä kansallista kuuluisuutta saanut Ilmari Kianto (1874-1970) muistutti usein, että hän oli papin poika, joka vasta 30-vuotiaana suuteli ensi kerran naista. Vähän yli kuusikymppisenä hän sitten saattoikin jo rehvastella: ”Mikä kumma siis että kun paastosin 30 ikävuotta, viimeiset 31 vuotta ovat olleet yhtä ainoata hurmion hääyötä.”

Onnen Pekka - Pekka Tarkka

Pekka Tarkalla, 83, on yhä kriitikon rooli päällä niin, että hän arvioi itse jopa omat muistelmansa (Onnen Pekka, Otava 2018) heti esipuheessa: ”Näytän parhaita puoliani kätkemättä harha-askelia ja eksymyksiä.”

Tarkka kehuu itseään kohtuullisesti, mutta sen verran tyylikkäästi, ettei lukijalle tule vastenmielinen olo. Hän asettuu ikään kuin itsensä ulkopuolelle ja arvioi, että ”dokumentaarisuus näyttää olevan voitolla tässä kirjassa”.

Taistelu Suomen lipusta

Juha Seppälän uuden kirjan (Sankariaika, Siltala 2018) lähtökohta on Suomen lippu. Kenelle siniristilippu kuuluu nyt? Yksi kirjan päähenkilöistä, Suomen lipusta vastannut valtion virkamies, lippuneuvos Harry Hamartin, on eläkkeelle jäätyään ymmällään. Yhtäkkiä lipulla haluttiin viestiä monenlaista sanomaa ja merkitystä:

”Sitä roikotettiin urheilutapahtumissa, tallattiin viihdeohjelmissa, siihen niistettiin nenää. Se pyrittiin omimaan rasistiseksi symboliksi. Anarkistit polttivat niitä roviolla.”

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä