Toni Tuomanen Realistinen optimisti: tulevaisuutta kirjoitetaan tänään.

Kyllä uskonnonvapaudelle, ei suurmoskeijalle

Uskonnonharjoittamispaikat, kuten kirkot, moskeijat, synagogat ja temppelit ovat tärkeitä ihmisille jotka uskontoja harjoittavat. Jos Jumala tai jumalia on olemassa, olisi vaikea kuvitella että pienten ihmisten askartelemilla rakennelmilla on heille suurta merkitystä, oli rakennelma ihmisten mittapuulla miten suuri tai kallis tahansa. Jumaliin uskovat tai hengellisyyttä kaipaavat ihmiset kuitenkin tarvitsevat rakennuksia, joissa voivat saada hengellisyyden kokemuksia, tunnustaa uskonsa ja tavata muita samanuskoisia.

Suomen perustuslakiin kuuluu uskonnonvapaus, joka kuuluu myös ihmisoikeuksiin. Niihin kuuluu, luojan (!) kiitos, myös vapaus olla harjoittamatta mitään uskontoa ellei halua.  Uskonnottomien oikeuksista saisi myös oman debattinsa, mutta palattakoon siihen toiste.

 

Erityisen päteviä perusteluja Helsinkiin kaavaillulle suurmoskeijalle on ollut vaikea löytää.  Eipä ihme, että presidentti Sauli Niinistökin totesi maltilliseen tapaansa hankkeeseen liittyvän ”suuria kysymysmerkkejä”. Ainakin jotkut muslimit ovat kokeneet, että hankkeen vastustus on epäluottamuslause heitä kohtaan, mikäli oletetaan että suurmoskeija voisi olla kasvualusta myös laittomille ja ei-toivotuille ilmiöille.

Suurmoskeijaan ovat suhtautuneet varautuneesti tai kriittisesti myös maahanmuuttaja- ja muslimitaustaiset poliitikot, kuten Ujuni Ahmed (kok.), Nasima Razmyar (sd.) sekä Ozan Yanar (vihr.)  Kaksi ensin mainittua on muslimeja, viimeksi mainittu uskonnoton (kuten allekirjoittanutkin).

 

Suurmoskeija ei tietenkään ole vain uskonnollinen kysymys, vaan myös kaupunkisuunnittelun kysymys. Vaikka hankkeen rahoitus tulisi ulkomailta, ei suuren moskeijan sovittaminen Helsingin maisemaan ole helppoa.  Toisekseen voidaan kysyä, tarvitaanko uskonnonharjoittamiseen ylipäätään enää mitään stadionin tai edes jäähallin kokoista rakennelmaa; sen enempää suurmoskeijaa, suursynagogaa,  kuin suur-khrishnatemppeliäkään?  Suurkirkko Helsingissä sentään on, samoin kuin kauas merelle näkyvä Uspenskin katedraali, jotka ovat historiallisesti ja symbolisesti merkittäviä rakennuksia Helsingissä.

 

Suurmoskeijan vastustaminen ei tarkoita moskeijoiden vastustamista ylipäätään. Islam ei ole myöskään ainoastaan maahanmuuttajien  uskonto, vaan muslimeja on ollut Suomessa pysyvästi 1800 –luvulta asti, pienen tataari-yhteisön ominaisuudessa. Suomen muslimeihin lukeutuu myös tähän uskontoon kääntyneitä kantasuomalaisia.  Näin ollen voinee todeta, ettei islam-keskustelu ole aivan sama asia kuin maahanmuuttokeskustelu.

 

Kaltaiseni sekulaarin humanistin, jota voisi lyhyemmin kutsua myös ateistiksi tai uskontokriittiseksi, on joskus tasapainoiltava kieli keskellä suuta ilmaistessaan mielipiteitään. Toisaalta on kunnioitettava ihmisten uskonnollisia tunteita, varsinkin kun eri uskontojen edustajia kuuluu omaankin lähipiiriin. Samalla on kunnioitettava ihan omaakin mielipidettä, ja uskallettava sanoa ääneen  ajatuksiaan, silläkin uhalla että harras uskovainen voi kokea ne jopa rienaaviksi.

Lopuksi sanottakoon vaikkapa kyllä kiitos uskonnonvapaudelle ja uskonnottomuuden vapaudelle, ei kiitos suurmoskeijalle.

     

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Erityisen päteviä perusteluja Helsinkiin kaavaillulle suurmoskeijalle on ollut vaikea löytää.»

Kysehän ei ole siitä, onko meillä päteviä perusteluita sen rakentamiseksi, vaan onko meillä päteviä perusteita kieltää sen rakentaminen. Jos perusteena on uskonnonharjoituksen haittaaminen, kuinka pienen porukan tahansa, se taitaa olla perustuslain vastaista.

    «Suurmoskeijaan ovat suhtautuneet varautuneesti tai kriittisesti myös maahanmuuttaja- ja muslimitaustaiset poliitikot»

Uskonnonvapaus on yhtä lailla uskonnoilla kuin niiden pienilläkin lahkoilla. Lakikaan ei ylipäätään käsittele uskontoja vaan uskonnollisia yhteisöjä ja Suomessa on kymmeniä rekisteröityjä muslimiyhteisöjä. Valtio ei ota kantaa niiden opillisiin eroihin, eikä määrittele mikä on oikea.

Onhan myös esimerkiksi mormoneilla varsin suuri temppeli Helsingissä. Olisiko heidän kaavan saadakseen pitänyt saada hyväksyntä evankelisluterilaisilta, roomalaiskatolisilta ja muita kristillisiltä uskontokunnilta? Ei varmastikaan.

    «Suurmoskeija ei tietenkään ole vain uskonnollinen kysymys, vaan myös kaupunkisuunnittelun kysymys.»

Tämä on ehkä se ainoa asia, millä on relevanssia. On kuitenkin selvänä vaarana, että kaupunkisuunnittelua käytetään toisten uskontojen suosimiseen ja toisten rajoittamiseen uskonnonvapauden hengen vastaisesti. Kaupunkisuunnittelun kriteerien tulisikin olla riippumattomia uskonnoista, joskin on vaikea nähdä, miten sellainen voitaisiin varmistaa.

Käyttäjän AaroJuhanaKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Minä olen ihmetellyt, että miksi sellaisia maita joissa on voimassa kuolemanrangaistus islamista luopumisesta on hyväksytty YK:n jäsenvaltioiksi.
Uskonnonvapaus on kuitenkin määritelty ihmisoikeudeksi YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa.

Toimituksen poiminnat