Toni Tuomanen Realistinen optimisti: tulevaisuutta kirjoitetaan tänään.

Pisa, pojat ja politiikka

  • Pisa, pojat ja politiikka

Tuoreet Pisa-tulokset ovat näyttäneet taas kohtalaisen hyviltä, joten ylpeydenaiheemme eli suomalainen peruskoulu ei ole täysin retuperällä. Se on helpottava tieto. Uusimmassa pisa-tutkimuksessa tutkittiin 15 -vuotiaiden vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja, sekä ongelmanratkaisukykyä.   Suomen sijoitus oli  seitsemäs, mutta itse asiassa piste-erot sijoilla 3. – 10. ovat niin pienet että peräti kahdeksan maata voisi sijoittaa jaetulle kolmannelle sijalle.   Mielenkiintoinen huomio tällä kertaa on se, että top kympissä on nyt vain kaksi eurooppalaista maata: Suomi ja pisa-testien yllätysnousija Viro.   

Ja jos jollekin on vielä epäselvää  että mikä ihmeen Pisa (muu kuin kalteva torni?) , niin kyseessä on OECD-maiden yhteinen tutkimushanke, jolla tutkitaan 15 –vuotiaiden tietotaitoja, joilla on merkitystä  heidän tulevaisuutensa kannalta.

Pisa-tuloksista on oltu Suomessa huolissaan, koska nuortemme sijoitukset siinä ovat olleet laskusuunnassa  2000 –luvun alun jälkeen, jolloin tutkimukset aloitettiin.  Olkoonkin, että asiantuntijat tähdentävät ettei oleellista ole maiden laittaminen ”paremmuusjärjestykseen”  tai edes sijoitus, vaan tutkimuksessa saatava tieto.  Tiedon avulla voidaan kehittää esimerkiksi peruskouluamme.

Peruskoulun kehittäminen nykyisessä leikkauspolitiikassa onkin varmaan helpommin sanottu kuin tehty.  Nykyinen hallituksemme on ajoittain lupaillut, ettei tulevaisuudesta (eli lapsilta ja nuorilta)  leikata, ja sitten niiltä onkin leikattu.   Toki ymmärrämme leikkauspaineet hallituksen alkutaipaleella, mutta nythän taloudessamme pitäisi kajastaa valo tunnelin päässä.

 

Hälyttävää meillä on ollut poikien ja tyttöjen suuret erot pärjäämisessä.  Tytöt pärjäävät erityisen hyvin myös pisa-tutkimuksessa, pojilla on vaikeampaa.   Olisi lohduttavaa uskoa, että syy poikien heikompaan menestykseen on vain se, että heitä kiinnostaa enemmän liikunta ja urheilu kuin lukeminen ja keskusteleminen.  Syyt voivat olla hälyttävämpiäkin.  Osalla 15-vuotiaita poikia on vakavia puutteita perustaidoissa, kuten lukutaidossa.

Lukutaito on vieläpä eri asia kuin lukemisen taito,  joka on taitoa ymmärtää pitkiä tekstejä,  yhdistellä ja tulkita lukemalla hankittua tietoa, sekä tietysti innostusta lukemiseen ja kirjallisuuteen.

Arvelen, että  omassa ikäluokassani on monia, joiden pelastukseksi koitui lukemisharrastus, vaikkei koulu olisi teini-iässä maistunutkaan.  Ilman internettiä, somea ja pleikkaria  ajauduimme kirjastoihin, tai ainakin sarjakuva-divareihin.

Myös nykynuoret viihtyvät kirjastoissa, koska niistä on tullut monipuolisia ajanviettopaikkoja. Kirjastoilla onkin tärkeä sijansa lukutaidon kehittämisessä, ja  myös nuorten sivistyksen tukijoina.

Nykynuoriso ei ole millään muotoa tyhmempää  tai tietämättömämpää, kuin edellinen sukupolvi oli nuoruudessaan.  Päinvastoin:  nuorilla on ilahduttavaa kykyä lähdekriittisyyteen, taitoa hankkia tietoa ja  punnita sitä jatkuvassa informaatiotulvassa.  Eräs tutkimus esimerkiksi osoitti, että nuoret osaavat  suhtautua valemedioihin kriittisemmin  kuin monet vanhemmat ihmiset.

 

Huoli poikien pärjäämisestä oli esillä  etenkin keväällä  ennen kuntavaaleja.  Hashtag pelastetaanpojat tuottaa edelleen monta osumaa. Onkin suotavaa, ettei tämäkään teema jää pelkäksi sanahelinäksi, joka toistuu vain vaalien alla.  

Kirjoitus on hyvä päättääkin johonkin positiiviseen.  Kotikaupungistani Espoosta kantautuu muitakin hyviä uutisia kuin Länsimetron liikkeellelähtö.  Espoon budjettiin  saatiin  lisäpanostuksia erityisopetukseen, avustajaresursseihin sekä koulukuraattoreihin.

 Kasvava kaupunki satsaa koulutukseen ja eriarvoisuuden torjuntaan. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Tuoreet Pisa-tulokset ovat näyttäneet taas kohtalaisen hyviltä, joten ylpeydenaiheemme eli suomalainen peruskoulu ei ole täysin retuperällä".

Kyllä minä näen noissa tuloskäyrissä hyvin vakavan huolenaiheen. Kyllä silläkin on merkitystä, missä ollaan, mutta tärkeämpää on nähdä minne mennään. Leikkaukset eivät noita käyriä selitä, koska tulokset ovat ajalta ennen leikkauksia. Tulevaisuuteen ne voivat kyllä vaikuttaa. On syytä kysyä, mistä johtuu, että nimenomaan poikien tulokset putoavat. Millä tavoin koulu on muuttunut? Ei nimittäin ole uskottavaa, että uudet poikasukupolvet olisivat yllättäen edellisiä huonompia. Kyllä syy löytyy koulun muuttumisesta.

Toimituksen poiminnat