*

Toni Tuomanen Realistinen optimisti: tulevaisuutta kirjoitetaan tänään.

Mitä tarkoittaa osallisuus?

  • Leipäjono Helsingin Kalliossa
    Leipäjono Helsingin Kalliossa

Having, belonging, acting. Nämä ovat osallisuuden kolme perustaa THL:n sivulla kuvattuna. Having tarkoittaa riittävää toimeentuloa, perusturvaa ja turvallisuutta, belonging puolestaan kuulumista johonkin, yhteisyyttä. Ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvuutta yhteiskuntaan tai omaan yhteisöön. Se on siis ulkopuolisuuden ja vastentahtoisen yksinäisyyden ja eristäytymisen vastakohta. Acting on toimimista, päätösvaltaa omassa elämässä, aktiivisuutta. Se voi olla ansiotyössä käymistä, mutta myös paljon muuta. Kansalaistoiminta, järjestötoiminta ja harrastukset ovat myös tätä toimijuutta, ja näiden merkitys voi olla erityisen tärkeä vaikkapa työelämästä ulos joutuneelle.

Pohdin itse taannoin osallisuuden käsitettä, kun päätin ottaa syrjäytymisen ehkäisyn ja osallisuuden vaaliteemoikseni. Omalla näppituntumalla määrittelin osallisuuden omalla kotisivullani tähän tapaan:

'Osallisuus on ihmisen mahdollisuutta olla aktiivinen toimija omassa elämässään, vaikuttaa omaan elämäänsä ja elää mielekästä hyvää elämää. Mahdollisuus sivistykseen, itsensä kehittämiseen, koulutukseen, kansalaistoimintaan ja harrastuksiin kuuluu kaikenikäisille. Demokratiassa kansalaiselle kuuluu oikeus olla yhteydessä päättäjiin, ja saada perusteluja yhteiskunnallisiin päätöksiin. Tämä oikeus on oltava olemassa muulloinkin kuin vaalien alla.'

Osallisuus on siis monitahoisempi, ja tietyllä tapaa syvempi käsite kuin vain toimeentulo ja perustarpeiden turvaaminen, mutta ne ovat osa perustaa jolle osallisuus rakentuu. Toki ihminen voi tuntea yhteisöllisyyttä ja kuuluvuutta (belonging) leipäjonossakin, ja samojen ongelmien kanssa elävien ihmisten välillle syntyy vertaisuuden tunne. Siihenhän vertaistukikikin perustuu. Myönteisessä vertais-yhteisöllisyydessä pyritään kuitenkin poistamaan tai helpottamaan ongelmaa. AA-ryhmässä ja A-killassa pidetään yhdessä korkki kiinni, ja  elintarvikejakelua järjestävään yhdistykseen voi hakeutua vapaaehtoistyöhön.

Yhteiskunta ei voi kuitenkaan sysätä ongelmien hoitamista vain vertaistoimijoille, kolmannen sektorin auttamisjärjestöille tai edes kirkolle, vaan syrjäytymisen ehkäisy ja ammattiavun tarjoaminen elämän ongelmissa ovat hyvinvointiyhteiskunnan velvollisuuksia. Samalla on pyrittävä siihen, että 'having':in lisäksi saadaan se 'acting', josta yleensä seuraa myös 'belonging'.

Osallisuus on sosiaalialalla toimiville tuttu sana, mutta muille ihmisille sen tarkoitus ei ehkä ole ihan selvä. Eikä se itsestäänselvyys ole aina sosiaali- ja terveysalallakaan. Kun kerroin viime syksynä työtoverille teemoistani, hän kysyi: mitä se osallisuus tarkoittaa? Pakko myöntää, että vastaus ei tullut minulta vielä siinä vaiheessa kuin apteekin hyllyltä, vaan jouduin muotoilemaan vastausta pitkään ja hartaasti, monen “niinku” -sanan kanssa.

Länsiväylä -lehden toimittaja Tiina Örn kirjoittaa otsikolla “Ehdokkaaksi aikova, mieti vielä kerran”:
Ehdokkaaksi soveltuu vain ihminen, jolla on rohkeutta vastata kysymykseen: Jos on pakko valita julkisten palveluiden karsimisen ja veroäyrin korottamisen välillä, kumman valitset? Se on peruskysymys, joka kertoo ehdokkaan paikan janalla vasen-oikea.”

Tämä kysymys on erityisen helppo matalan veroäyrin Espoossa ja vihreänä ehdokkaana, ja uskallan sanoa omaavani rohkeutta vastata tähän kysymykseen. Sijoittunen sen perusteella myös kohtalaisen vasemmalle, vaikka omaan toisaalta jossain määrin myös (rasismin vastaisia) sinivalkoisia arvoja, ja uskon työnteon, yrittämisen ja yritteliäisyyden, sekä opiskelun tärkeyteen.

Kaikilla ei valitettavasti ole mahdollisuutta tai edellytyksiä työllistyä heti paikalla, tai lähteä opiskelemaan ja ryhtyä oman onnensa sepäksi leipäjonossa palellessa. Osallisuus kuuluu kuitenkin myös heille.
 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat