Toni Tuomanen Realistinen optimisti: tulevaisuutta kirjoitetaan tänään.

Länsimetro - I want to believe!

  • Pekka Sauri Lauttasaaren vihreiden keskustelutilaisuudessa 12.1.
    Pekka Sauri Lauttasaaren vihreiden keskustelutilaisuudessa 12.1.
  • Vyöhykeuudistus power pointilla Lauttasaaren Kirkkocafessa 12.1.
    Vyöhykeuudistus power pointilla Lauttasaaren Kirkkocafessa 12.1.

Tammikuussa 2017 osallistuin kahteen vihreiden järjestämään keskustelutilaisuuteen, joiden aiheena oli julkinen liikenne ja sen uudistukset, mukaan lukien tietysti Länsimetro. Molemmissa tapahtumissa oli mukana Länsimetro Oy:n hallituksen edustaja, Lauttasaaren tapahtumassa Pekka Sauri ja Espoon Isossa Omenassa Jyrki Kasvi. Metron tragikoomisista käänteistä on kirjoitettu monia kärkeviä ja kriittisiä kannanottoja, jotka ovat osuneet oikeaankin, mutta ehkäpä on aika taas antaa tilaa myös optimismille.

 

Uusi Länsimetro Oy:n hallituksen johtaja Pekka Sauri vaikutti 12.1. Lauttasaaren kirkolla hieman voipuneelta, mutta varovaisen optimistiselta. Ennen hänen saapumistaan paikalle suoraan Länsimetro Oy:n hallituksen kokouksesta, olivat Lauttasaaren asukasyhdistyksen jäsenet antaneet tiukkaa kritiikkiä matkalippujen vyöhykeuudistuksesta sekä Lauttasaaren bussilinjojen karsimisesta metron vuoksi. Vyöhykeuudistushan jakaa pääkaupunkiseudun kolmeen vyöhykkeeseen, ja matkalippuihin sisältyy minimissään kaksi vyöhykettä. Kahden vyöhykkeen lippu korvaa entisen kunnan sisäisen lipun, ollen "maltillisesti" kalliimpi.  Kuntarajan ylittäminen tulee kuitenkin lyhyellä matkalla (esim. Kampista Matinkylään) edullisemmaksi kuin ennen, ja kolmen vyöhykkeen lippu puolestaan vastaa nykyistä seutulippua.

 Uudistuksessa on siis puolensa ja puolensa.

 

Mutta entäs sitten se metro, joka viime vuoden loppupuolella vääntyi jo vitsiksi asti? Moniko muistaa niitä vaikeuksia joita Helsingin metrolla oli alkuvaiheissaan? Niin, ei kovin moni. Ainakaan minä en, johtuen kai siitäkin että asuin 80-luvun puolivälissä vielä Imatralla ja minua kiinnosti enemmän mopo. Joka tapauksessa julkinen liikenne on tullut minulle elämäni aikana tärkeäksi asiaksi, ja olen ollut julkisen liikenteen käyttäjä suurimman osan elämääni, vaikka minulla on ajokortti.

 

Nykyisessä Helsingin metrossa matkustaessa harvemmin tulee mieleen ajatus, että ompas tämä huono ja turha liikenneväline, miksiköhän tämäkin piti rakentaa.

 

Länsimetroon liittyvä optimistinen ajatus on se, että kun se lopulta alkaa liikennoimään sujuvasti,  viime aikojen vaikeudet unohtuvat nopeasti. Ihmiset saattavat jopa todeta helpotuksekseen, että hyvähän tästä tuli. Uutisartikkelit kertovat uusien metroasemien ylettömästä prameudesta ja moderniudesta, ja toki voidaan myös herättää kysymys että olisiko vähempikin hifistely riittänyt.

 

Tammikuussa kuultujen veikkausten mukaan metro saattaa hyvässä lykyssä alkaa liikennöidä Kampista Tapiolaan jo huhtikuussa, ja Matinkylään asti kesäkuussa. Tai kuten Jyrki Kasvi  pohdiskeli: "vappujuomia sillä ei vielä ehkä haeta, mutta juhannusjuomat jo mahdollisesti".

Mitään ei ole kuitenkaan varmistunut vielä, ja tätä kirjoittaessani Länsimetro Oy:n hallituksen seuraava kokous 31.1. on vielä edessäpäin. Aikataulu saanee siinä lisää valaistusta.

 

Toki paljon jossiteltavaa jää. Olisiko monien vihreiden kannattama pikaraitiotie ollut sittenkin parempi? Millainen lasku metrosta vielä espoolaisille lankeaa?  Tämän vuoden Espoon budjettiinhan metro ei vielä vaikuttanut, mutta maksettavaksi se kaikki joskus tulee.

Se on kuitenkin selvää, että jonkin lainen raideliikenne tarvittiin myös eteläiseen Espooseen.  Keski-Espoollakin on junaratansa.  Jokainen työmatkojaan bussilla Länsiväylää pitkin taittava saa tuntea joka aamu ja iltapäivä nahoissaan, ettei bussiliikenne enää meinaa riittää kasvaville matkustajamäärille. Bussien määrän lisääminen puolestaan johtaa hankaliin ruuhkiin ja sumppuihin etenkin Kampissa.

 Suur-Matinkylän alueella asuu noin 40 000 espoolaista, suur-Espoonlahden alueella noin 54 000. Jos Espoonlahti olisi itsenäinen kaupunki, se olisi asukasluvultaan Mikkelin kokoinen, ja tuplasti suurempi kuin allekirjoittaneen lapsuudenkaupunki Imatra.

Espoon asukasluku kasvaa tasaisesti. Julkisen liikenteen kehittäminen ja sen pitäminen toimivana, houkuttelevana yksityisautoilun sijaan, ja myös edullisena sekä kunnalle että kuntalaisille ovat tärkeitä asioita nyt ja tulevaisuudessa.

 

Ai niin ja onhan sitten vielä ne pyörätiet.....

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Aikanaan kun metroa rakennettiin, sen kustannukset rupesivat hirvittämään päättäjiä. Metro rakennettiinkin Sörnäisistä itään kustannuspaineissa epämetromaisesti maan pinnalle. Nykyisen tonttimaan hinnan huomioidan metro olisi kannattanut rakentaa maan alle. Rata leikkaa mm. Kulosaaren ja melkoisen siivun Herttoniemestä. Maa oli halpaa entisaikoina.

Espoossa sentään tajuttiin metron idea ja kiskot ovatkin siellä, missä niiden kuuluu olla. Tonttimaata säilyi rakentamiseen ja virkistykseen.

Se on vihreyttä se.

Toimituksen poiminnat